Olin juuri pukenut ja tullut alakertaan kun Satu syöksyi saunasta.

 

"Kerro heti mitä tapahtui." Se alkoi tivaamaan.

 

"Jussi oli mäellä jonkun akan kanssa. Ei sen ihmeempiä."

 

"Voi kultapieni. Ootko sä ihan kunnossa?"

 

"Ei mitään, kyllä tää tästä. Puhutaan myöhemmin, jooko? Nyt ei oikein innosta." Vastaan.

 

"Sopii." Satu halaa.

 

Menen keittiön pöytään istumaan jogurttini kanssa ja katson tupakalla olevaa väkeä. Janina kyhnöttää Tonin vieressä ja tunnen heti piston sydämessäni. Alan TAAS KERRAN miettiä että mitä ihmettä menin taas tekemään. Huomaan Tonin katsovan suoraan minuun, joten käännän pääni pois, haen terassilta siiderin ja siirryn television eteen. Pian väki tulee sisään ja alkaa melkoinen mekkala kun aletaan suunnitella iltaa. Kaikki kokoontuvat oleskelutilaan ja Toni tulee viereeni istumaan.

 

"Hei." Se sanoo ja hipaisee reittäni.

Vastaan vain hymyilemällä, joka sekin kuihtuu kun Janina tulee myös sohvalle istumaan.

 

Alku ilta kuluu pelejä pelatessa ja ihan vain jutellessa. Koko porukka viihtyy hyvin yhdessä, mitä nyt hieman yritän vältellä Tonin katsetta, mutta pian se unohtuu, kun alkaa napanderit nousta päähän ja baariin lähtö lähestyä. Soitamme taksin ja siirrymme baaritteluun. Ensimmäisenä menemme karaokebaariin. Kaikki ovat sen verran hyvällä päällä että karaokea tulee laulettua niin yksin kuin porukassakin. Kenelläkään ei nyt mikään erikoinen ääni ole, mutta kyllä aikamoisia aplodeja pubissa jaetaan. Ilta jatkuu hyvin, kunnes siirrymme erääseen yökerhoon ja törmään siellä Jussiin.

 

"Kato, Nea." Jussi tuumaa kuin ei mitään olisi ikinä tapahtunutkaan.

 

Yritän olla näyttämättä tunteitani ja juttelen mahdollisimman ystävällisesti, vaikka sisälläni oikeasti kiehuu. Toni tulee ja pelastaa minut pulasta, enkä oikein tiedä onko se hyvä vai huono asia. Menemme pöytään istumaan ja hetken hiljaisuuden jälkeen Toni saa sanottua ensimmäisen sanan.

 

"Mikä on fiilis?" Se kysyy,

 

Tunnen palan puristavan kurkkuani, enkä voi tunteilleni enää mitään. Alan itkeä, jonka vuoksi lähden juosten pihalle. Kuvittelin Tonin jäävän vielä baariin, mutta se tulikin perässä. Se tuli mun viereeni ja otti syleilyynsä. Yritän pyristellä irti, mutta Tonin ote on ja pysyy.

 

"Älä viitti rimpuilla." Se sanoo.

 

Toni katsoo mua taas syvälle silmiin, jolloin riuhtaisen itseni irti.

"Älä!" Huudahdan. "Mä en todellakaan kaipaa mitään tällaista elämääni just nyt."

 

"Mitä tällaista?" Toni kysyy hermostuneesti.

 

"Tätä sun temppuilua. Anna mun olla rauhassa."

 

"Oot sä helvetti ihmeellinen. Etkö sä vittu tajua?"

 

"Kyllä, mä tajuan liiankin hyvin. Sä tiedät tasan tarkkaan mitä mä tunnen sua kohtaa. Kuinka heikkona mä oon suhun aina ollut, ja sä käytät sitä vain hyväkses! Eikö sulle mikään riitä? Eikö Janina oo tarpeeksi?" Huudan vihoissani.

 

"Janina? Mitä sä nyt oikein selität? Luuletko sä tosissas että mulla ja Janinalla on jotain? Tai että mä tekisin jotain loukatakseni sua?!" Huomaan suuttumuksen Tonin äänessä ja alan taas itkeä.

 

"Anteeksi." Sanon ja istahdan maahan. "Tää tilanne on vaan jotenkin niin… kamala. Tuntuu tosi inhottavalta. Ja vielä käyttäydyn sulle näin, vaikka et ole muuta kuin yrittäny lohduttaa. Mutta muhun sattuu niin lujaa nähdä, kuinka vähän mä Jussille oikeasti merkitsin."

 

"Ei se haittaa. Mä ymmärrän kyllä. Mutta sun pitää ymmärtää myös mua." Toni istahtaa viereen.
Hymähdän vastaukseksi.

 

"Nyt se persusta ylös sieltä, ennen kuin jäädytään. Mennään sisälle. Vai haluatko jo takaisin mökille?"

 

"Luulen että mun bailaus on tältä illalta ohi." Vastaan. "Mene sä vain takaisin sisään, mä haen takin ja lähden mökille."

 

"En mä sua kyllä yksin sinne päästä. Tiedä mitä hulluja sielä on. Käyt huikkaas Satulle että lähdet, ja mä tuun mukaan, ainakin saattamaan. Katotaan jos sitten jaksan vielä lähteä takaisin." Toni nousee ylös ja kiskoo mutkin pystyyn.

 

Satu ehdottaa tulevansa mukaan, mutta sanon meneväni suoraan nukkumaan, tai niin ainakin kuvittelin.

- - - - - - - - - -          - - - - - - - - - - -          - - - - - - - - - -          - - - - - - - - - - -

Mökkiin päästyämme Toni alkaa laittaa takkaan valkeaa, että mökki pysyisi lämpimänä, sillä ulkona on melko kylmä. Itse käyn pikapesulla ja rojahdan sänkyyn. Olen juuri nukahtamaisillani, tai pikemminkin sammumaisillani kun oveeni koputetaan. Säikähdän melkoisesti, sillä en muistanut, että Toni lähti mukaani. Tonin astuessa sisään huokaisen helpotuksesta. Se tuli varmaan vain ilmoittamaan että lähtee takaisin, ajattelen itsekseni.