Ulkona on aivan mahtava keli! Aurinko paistaa ja pakkasta ei ole kuin -2 astetta. Onneksi pakkasin mukaan aurinkolasit. Kahvittelun jälkeen koko poppoo valmistautuu lähtemään hiihtokeskukseen. Mieli on jo paljon parempi, eilisiltaan verrattuna. Ja nyt alan olla varma, että tästä reissusta tulee älyttömän hauska.

Hiihtokeskus on mukavan kokoinen, tokikin täynnä väkeä, mutta kyllähän tällainen rämäpää porukka sinne aina mahtuu. Itse taidan aloitella tuolta lasten mäestä, että ei käy vahinkoa, heh. Tuskin muutenkaan ollaan tänään hirveän kauaa, vähän totutellaan. Onhan tässä koko viikko vielä aikaa.

Mäessä oli ihan huippua! Vaikkakin olen surkea laskettelemaan, niin ei se menoa haitannut. Hyvin mä alas pääsin, vaikka tyyli olikin suhteellisen omalaatuinen. Toni vei mut isoon mäkeen, ja laski sen mun kanssa alas. Se sujui melko huonosti. Ainakin vielä. Ylihuomenna sitten uudestaan. Huominen vietetään kaupunkia kiertäen. Vähän ehkä vihlaisi, kun huomasin kuinka hyvin Toni viihtyy Aadan ystävän, Janinan kanssa. Vaikka mitäpä se mulle kuuluu. Sitä paitsi, eihän mun pitänyt enää sekaantua kehenkään. Ainakaan seuraavaan vuoteen. AINAKAAN!

Takaisin mökille päästyämme laitettiin sauna heti päälle. Kaikki olimme hionneet mäessä ja siksi alkoi tulla vähän kylmä. Itse sytytin takkaan valkean. Näytin pojille että mustakin on johonkin. Pojat kaivoivat jäälle avannon, mutta ei sinne kukaan tohtinut mennä. Lumessa kävi muutama kierimässä, mutta siihen se jäi. Päivällä oli tullut tarpeeksi kylmä.

Sauna sai kaikki väsähtämään ja menimmekin ajoissa nukkamaan. Toni Janinan kanssa samaan huoneeseen. HELVETTI SOIKOON! Mikä mua oikein vaivaa?! Tämä on ihan älytöntä. KERÄÄ ITSESI KASAAN PAVIAANI! Onneksi uni tulee suhteellisen nopeaa, joten ei tarvitse kauaa ajatuksissaan piehtaroida. Huomenna on taas uusi päivä. Joka sujuu vielä paremmin kuin tämä!