Lauantaipäivä meni krapulassa, ja järkyttäväs jysäris.

Yritin olla miettimättä Jussia. Käytiin Saran kans syömäs Fransmannis ja haettiin muutama

leffa ja mässättiin koko loppu viikonloppu. Se tietysti viestitteli sen, ah, niin ihanan pojunsa

kans ja mä mökötin vieressä. Ne oli sopinu Pyryn kans et se menee parin viikon päästä

käymään Alajärvellä Saran luona. Porukat varmaan pomppii ilosta.

Jos mä olisin aikanaan kutsunu jonku jätkän kylään, olisin saanu varmaan

ympäri korvia. Onneks en asu enää sielä. Alkaa olla vähä paremmat välitki

niiden kans.

Jussista ei oo kuulunu mitään sen perjantain jälkeen. Mikä vaivaa mua aikalailla.

Mut mä en aio ottaa ite siihen yhteyttä. En varmasti!

Lähen saatteleen Saraa asemalle ja palautan samalla leffat. Sitten on aika lähtee

Lukan kans lenkille. Se juoksee aivan haltioissaan kentällä. Yhtäkkiä se tulee mun lähelle

ja jää istumaan siihen. Kuulen kuinka auto kääntyy kentälle. Yritän laittaa

Lukaa naruun, mut se lähtee juoksemaan. Auto pysähtyy.

Luka hyppii innoissaan ovelle, yritän huutaa sitä, mut turhaan.

Ovi aukee ja Jussi astuu pihalle. Luka lähtee pinkomaan mun luo.

Ei ihme että se oli innoissaan. Onhan se sinänsä Jussinkin koira. Ainaki ollu.

Lähen kävelemään autoa kohti.

"Arvasin et sä olisit täälä tähän aikaan. Miks et sä oo vastannu puhelimeen?"

"Ei se oo soinu." Sanon ihmetellen ja kaivan puhelinta. 6 puhelua tullut.

"Sori, se on ollu äänettömällä. En oo huomannu. Mitä asiaa?"

"Hypätkää kyytiin niin vien teidät. Ja jutellaan samalla." Jussi vastaa.

Laitan Lukan perälle ja astun autoon. Mahassa möyrii jännityksestä.

Matka meni täydellises hiljaisuudes. Kumpikaan ei puhunu mitään.

Ainut ääni oli dieselin jyrinä ja Lukan läähätys.

"Kiitos kyydistä." Sanoin, kun päästiin pihaan.

"Odota." Jussi sanoi ja nappas mua kädestä kiinni.

"Siitä perjantaista. Mä todella tarkoitin sitä."

Mä meen ihan lukkoon. Yritän änkyttää jotain, mutta en saa mitään sanotuksi.

Yritän just vääntää jotain lausetta, ku Jussi ottaa mua niskasta kiinni ja suutelee.

Se tuntuu niin hyvältä. Juuri tätä mä oon kaivannu.

Vastaan suudelmaan ja tunnen kuinka sydämeni alkaa hakata. Ja kuinka kiihotun.

Näin pienestä! Sillä on vieläkin se sama voima muhun. Aina vain.

Jussi vetäytyy vähän kauemmas ja katsoo mua suoraan silmiin.

"Tuutko sisälle?" Kuiskaan hiljaa.

Jussi nyökkää. Se sammuttaa auton, ottaa Lukan perältä ja me mennään sisälle.

Avaan oven kädet vapisten. Saan laitettua avaimet pöydälle kun tunnen Jussin hengityksen

niskassani. Se suutelee mun niskaa, harteita ja kääntää mut.

Se katsoo mua suoraan silmiin ja tunnen kuinka mun jalat alkaa veltostua.

Heitän takin naulakkoon ja kävelen olohuoneeseen. Jussi tulee perässä ja istuu sohvalle.

Se vetää mut syliinsä. Ei täs enää mitään sanoja tarvita, ajattelen ja alan suudella Jussia.

Kuinka helppoa se onkaan. Ihan kuin ei me oltaisi koskaan erossa oltukaan.

Tai siis eihän viime kerrasta oo ku viikko. Mut se oli eri asia. Se oli  vaan kännistä seksiä.

Tää on… Mä en itekään tiedä mitä tää on.

Alan riisua Jussin paitaa ja avata housuja. Samalla kun Jussi näpertelee mun rintsikoiden parissa.

Se ei oo ikinä ollu sen vahvin laji.

Me ollaan nopeeta molemmat alasti ja mä ohjaan meidän makkariin. Suljen oven

perässä, ettei Luka pääse sisään. Jussi heittää mut sängylle ja tulee viereen.

Tunnen sen huulet kaulallani, rinnoillani, mahallani, mennen koko ajan alemmas ja alemmas.

Tunnen kuinka kehoni sykkii ja huutaa Jussin kosketusta. Mulla on ollut niin ikävä tätä,

RAKASTELUA. Vihdoin tunnen Jussin sisälläni eikä kulu kauaa kun jo laukean.

Kun viimein molemmat makaamme raukeina, Jussi kuiskaa:

"Mulla on ollut sua ikävä."

"Niin mullakin sua" saan sanotuksi ja käperryn Jussin kainaloon Lukan kömpiessä

jalkoihimme.

Nukahdamme kaikki tyytyväisinä toistemme läheisyyteen.