Se on nyt sitten päätetty. Lähden lauantaina sinne mökille. Vähän virkistystä hakemaan. En yhtään tiedä ketä kaikkia sinne on tulossa, Satu nyt ainakin. Pikkubussilla lähdetään huomenaamulla kymmeneltä, saas nähdä kuinka kaikki ahtaudutaan tavaroinemme sinne. Noh, sopu sijaa antaa, eikös se niin mennyt?
Pitänee varmaan alkaa pakata, että tulee varmasti kaikki mukaan. Jotain lämmintä, ehkä jotain siltä varalta, jos vaikka johonkin kuppilaan päädytään iltaa istumaan. Satulta saan vehkeet lainaksi.

Jostain kumman syystä mielessäni pyörii Jussi. Kuinka olisi mukavaa olla menossa sen kanssa. Kahdestaan romanttiselle lomalle, ilman minkäänlaisia häiriötekijöitä. Mutta se ajatus on täysin turha. Jussi on totaalinen luuseri joka ei ikinä miksikään tule muuttumaan. Vaikka kuinka tahtoisin. Mutta minkä sille voi, jos toisesta välittää? Sitä en kyllä todella tule sille enää ikinä paljastamaan.
Nyt kyllä alkaa tulla kiire. Kello on jo vaikka mitä ja mulla on suurin osa tavaroista vielä laittamatta. Ilmoittelen sitten taas miten reissu lähtee käyntiin.